Rakkaus on niin laaja käsite. Se, että sanoo jollekkin ihmiselle rakastavansa tätä on toiselle suuri asia. Toiselle se on taas arkipäivää. Minulle itselleni se on vaikeaa. Enkä mielellään sano niitä sanoja ääneen, jos en oikeasti tarkoita niitä ja tunne sitä tarpeelliseksi. Minusta sitä ei ole pakko sanoa ääneen. Sen huomaa käytöksestä, sen huomaa ilmeistä ja puhetyylistä. Mielestäni sen turha jankkaus saa asian tuntumaan arkiselta. Tottakai on olemassa monenlaista rakkautta ja toisille on helpompi sanoa vain kaikki tunteet ääneen. Mistä sitä tietää milloin sitä kupsahtaa ja joku tulee siun haudalle pillittämään, ku se ei koskaan saanu mahollisuutta sanoa niitä kolmea pientä sanaa. Mutta toisaalta, jos hän on ennen kuolemaa osottanut rakastavansa toista, eikö se riitä? Sillä sisimmässään tietää kuka sinua rakastaa, ja ketä sinä itse rakastat. Ei siihen tarvita mitään GPS paikanninta sijoittamaan tyyppejä ja kohtia mistä kohin sinä sitä rakastat. Jos sitä rakastaa nii millään muulla ei sitten lopulta oo väliä.
Välillä olen miettinyt, voiko rakastaa liikaa. Onko oikeasti olemassa liikaa rakkautta? Onko se liikaa, että uhrautuu toisen puolesta, koska rakastaa tätä niin paljon? Mutta rakkauden muotojakin on niin paljon. Voiko rakastaa liikaa itseään? Jos rakastaa itseään, onko heti narsisti? Jos rakastaa luontoa, onko joku viherpiipertäjä? Jos rakastaa muita, onko joku.. en tiedä mikä, mutta joku? Jos rakastaa liikuntaa, onko joku urhelija? Jos rakastaa ruokaa, onko automaattisesti läski? Ei, ei se niin mene. Rakkaus on tärkeää tässä maailmassa. Niin ovat sanoneet kaikki tässä maailmassa. Niin sanotaan raamatussakin. Kaikki tarvitsevat rakkautta ympärilleen ja mielestäni sitä ei voi olla liikaa. Tässä nykyisessä maailmassa sitä on liian vähän.
En osaa sanoa, mistä rakkauden tunnistaa. Mutta tiedän, että kun sen tuntee, sitä ei tarvitse paljon toisilta kysellä, että tätäkö se sitten on. Kun se on todellista, se on myös helppoa, ja se on silloin myös helppo sanoa ääneen.
Rakkaus on sitä, kun laittaa toisen asiat oman etunsa edelle. Rakkaus on sitä, kun hyväksyy toisen sellaisena kuin hän on. Rakkaus on sitä, kun kestää toista hyvinä ja pahoina päivinä. Rakkaus on sitä, kun pystyy olemaan mitä on ilman peittelemättä sitä. Rakkaus on ehkä hetkellistä, mutta se on kaunista ja mielestäni jokaisen pitäisi tulla rakastetuksi, edes kerran elämässään. Love is beautiful and we all need it.
Kuva:
http://static.tumblr.com/ipjqzoh/casm7p9y7/inspirtaion.jpg
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti