Uskotko rakkauteen ensi silmäyksellä? Minä en. Mihin uskoa? Jos uskot johonkin mahdottomaan, joku fysiikka nörtti tulee ja sanoo: "Tuo on fysiikan lakien vastaista"
Jos vaikka nyt uskoisin, että sydän on sellanen symmetrinen juttu tuolla rinnassa, joku tulee sanomaan: "Ei se ole tuollainen!" Entäs sitten? Luuletko etten koulua käyneenä tiedä, miltä sydän oikeasti näyttää ja mikä sen tehtävä on?
Minulle hoetaan: "Käyttäydy kuin ikäisesi käyttäytyy!" Noh, jos oma luokanvalvoja jakaa omat vaihdevuosi ongelmansakin luokalleni niin eipä voi sanoo, että meillä on se ongelma. Luoja, saan olla onnellinen, et nää tulee olemaan viimeset neljä kuukautta tässä koulussa. Ja nyt, tietysti, kun sanon sen niin tulen tänne opettamaan tai jotain vastaavaa.
Nyt kun katselen maailmaa niin toivon että voisin olla lintu. Niillä on huomattavasti helpompaa. Vaikka niitä metsästetään ja niillä on vihollisia, silti niiden ainoa tavote on, joka päivä, pysyä hengissä. Ihmiselle se on itsestään selvyys, ainaki täällä Suomessa. En minä täällä odota, että huomenna alkaa maailmansota tai tippuu pommi niskaan. Ei Suomessa. Mutta ajatteleppa lintuja; ne kasvaa ensin kesän ja sen jälkeen jo lähtee pesästä. Osa lähtee etelään ja toiset jää tänne pakkaseen. Moni kuolee, mut silti ne ei voi kärsiä masennusta ja laiskuutta. Me ihmiset ollaan laiskoja. Joka päivä valitetaan jostain ja mikään ei oo tarpeeksi. Jos joskus kokis samanlaista elämää, kuin jossain muualla kehitysmaissa, vois omaan elämäänsä olla tyytyväisempi - sitä huomais et kuinka paljon meillä on, mitä niilä ei ole.
Joskus uskoin mahdottomaan; taikamattoihin ja avaruus olioihin. On sääli, että me kasvamme. Kasvamme tylsiksi aikuisiksi joiden mielikuvitus on kadonnut lapsuuden myötä. Jos emme kasva, meistä tulee erilaisia työttömiä, joita ei oteta töihin, koska he eivät ole sopivia töihin. Jos pystyisimme säilyttämään lapsenmielisyytemme aikuistumisesta huolimatta niin millainen yhteiskunta sitten olisi? Olisiko täällä helppoa vai ostaisiko valtiokin vain isoja huvipuistoja sen takia että pääsee leikkimään. Ihan vain huvin vuoksi? Mitä se sitten olisi..
Ehkä turhan syviä kysymyksiä, mutta ainakin on miettimistä. :D
Hyvä teksti. Älä aikuistu koskaan ;) mää en ainakaan aio. :P
VastaaPoistaKiitos :) En todellakaan, vaikka joku idiootti heittäs mut maton kanssa alas katolta ja sanos et lennä, nii en aijjo aikustua! Mähän lennän sillä matolla ja se tyyppi sekoo ku se tajuu et mä oon parempi ku se :P
PoistaGrowing old is inevitable, growing up is optional ;)
VastaaPoista