Tuntuu hullulta ajatella, että vaikka kuinka yrittää se ei riitä. Mikä sitten on tarpeeksi, jos aina haluaa vain lisää? Miksi yrittää rakentaa onnea tavaroiden päälle koska todellinen onni on sisäistä. Miksi hajoittaa jotain todella tärkeää sen takia että saisi jotain uutta ja hienoa. Virheitä tekee, mutta miksi niistä on vaikea oppia. Ihminen on täydellinen epätäydellisenä. Se on mun motto ja se on totta.
maanantai 11. marraskuuta 2013
Minä
Yritän olla reilu, mutta siitä tehdään vaikeaa olemalla minulle ilkeitä. Pyrin olemaan hyvä ystävä ja vastaamaan jokaiseen viestiin, puheluun ja pyytöön mahdollisimman kiltillä tavalla, mutta se ei aina onnistu. Yritän olla minä, ehkä vähän hullu ja kummallinen mutta kuitenkin aina minä. Empaattinen ja kiltti. Jos en siinä onnistu en ole minä. En ole hyvä ihminen. Saatan heittää vitsiä väärästä asiasta, mutta en kutenkaan ole täydellinen. Ei kukaan ole ja sellaisena meidät tulisi hyväksyä. En voi sille mitään että luotan eniten vain itseeni ja omaan harkita kykyyni. Ehkä vaikutan leuhkalta, mutta etkö koskaan itse ole sanonut jotain itserakasta. Itse rakkaus ei ole väärin. Se estää sinua tekemästä itsellesi pahaa. Se että kunnioittaa itseään ei tarkoita, että on itserakas. Ajattele, jos et rakastaisi itseäsi yhtään olisitko enää elossa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti