Stay weird

Kulttuuria kulttuuria. Sitä sitä aina toitotetaan ja sanotaan et siitä pittää tietää. Noh onhan se kivaa silleen ku aattelee nii nää kaikki näytelmät ja musiikki ja kaikki. En usko että moni lukee blogiani mutta kerron kuitenkin. Kainuussa kiertää tällä hetkellä Ihmebussi X kuten varmasti moni on kuullut. Uutisia tästäkin aiheesta löytyy osoitteesta: http://www.hs.fi/kulttuuri/a1385272077082.

 Olen itse todella innostunut ilmaisutaidosta ja kaikesta musiikista. Tapahtuma kävi koulullamme tiistaina 26.11. Ensimmäinen ajatukseni oli kai että mikä ihmeen Ihmebussi X. Olin ehkä hieman epäluuloinen, koska tiesin kuitenkin että bussissa matkaavat tulivat tänne Helsingistä asti. Pelkäsin heidän olevan jotenkin ylimielisiä ja kireitä. Ennakkoluuloni kuitenkin osottautui vääräksi. Bussi oli täynnä ihastuttavia ihmisiä jotka iloitsivat ja olivat todella ystävällisiä ja kilttejä. Pääsin itsekkin mukaan heidän ohjelmaansa mikä teki minut todella iloiseksi. Voisin sanoa että sen jälkeinen enkun koe tuntui menevän kuin vettä vaan innostavan kokemuksen jälkeen. Olen suuresti kiitollinen siitä että tällainen tilaisuus suinkin mahdollistui juuri minulle. En malta odottaa, että pääsen vielä joskus opiskelemaan ilmaisutaitoa :)) Kokemuksen jälkeen tuntuu kuin se olisi minun kohtaloni. Lisäksi sain porukalta hyvää palautetta taidoistani. Ehkä minussa sittenkin on jotain erityistä. ;)

Askel

Yritän ja yritän, koitan päästä eteenpäin, mutta se on vaikeaa jos joku on koko ajan vetämässä minua takaisin menneeseen. Tuntuu kuin koko vuosi olisi tullut tallattua paikallaan ja mitään ei ois tapahtunu. Kaikki mitä kuluneena vuonna jäi mieleen tuntuu merkityksettömältä. Ja nyt jälleen ollaan joulussa, tai ainaki menossa sitä kohti hurjaa vauhtia. Enää kuukausi.. Aika kumma ajatus. Tietty joulu on ihanaa aikaa mutta jos vuosi on mennyt turhaan nii mitä sitä enää loppuvuodesta juhlia onnistunutta vuotta ja kaikkea sitä iloa. Ei järkeä.
 "Maa on niin kaunis.." lauletaan yhdessä laulussa. Niin onki mutta onko siitä enää iloa. Vaikka sitä katsellessa aina välillä menee hiljaiseksi ja kyyneleet kumpuaa silmiin, niin mitä iloa on kauniista maasta jos kaikki muu on päin honkia. Epäonnistumisia sattuu mutta niistä pääsee yli. Jos pääsee. Jos rynäsee ja tulee haava nii noustaa ylös, puhdistetaan naarmu ja jatketaan matkaa.. Välillä vaa tuntuu että ne henkiset haavat on todella vaikea unotaa, vaikka ne ei olisikaan muita kuin pitanaarmuja. Toki ne paranee ajallaan mutta niistä jää arpi, joka ei kuitenkaan katoa.
 Rakastan talvea, koska silloin maa on kauneimmillaan. Toki kasvit ovat kuolleet, mutta eivät kokonaan. Tietty on kylmä ja kaikki talotkaan eivät pidä lämpöä, mutta siihen voi tottua ja sen voi korjata. Ei kaikki ole musta valkoista, näin opetti minulle yksi viisas ihminen. Harmaata voi ajatella synkeänä värinä mutta jos tarkemmin ajattelet, se on hyvä väri. Se ei ole musta eikä valkoinen, se on niitä kumpaakin. Siinä on niin hyvää että pahaa. Jos tutkit maailmaa tarkemmin, huomaat että hyvä ja paha voivat olla sopusoinnussa. Voit nähdä mielestäsi pahassa ihmisessä ne hyvätkin puolet, joita et välttämättä ennen huomannut.
 Surullisinta jouluna on huomata se kuinka vanhemmat eivät olekkaan iloisia. Kuinka se jouluntaika katoaa kasvamisen myötä. Oma jouluntaikani on katoamassa. Välillä se kumpuaa esiin iloisena purkauksena, mutta silloin ku on jouluaatto, toivoisi että se pieni joulunilo kumpuaisi ylös ja veisi kaikki murheet mukanaan. Joulupäivä on ehkä päivä muiden joukossa, mutta jos voisit päivän olla lapsi, se päivä saisi ehdottomasti olla joulu. :) ♥

Usko

Uskon mahdottomaan,

niin kummaan, olemattomaan.

Toivon koskevani tähteä, 

joku päivä lentäväni.

Uskon, että olen tärkeä,

teen aina kaikkeni.

Mutta joskus usko loppuu,

se ei kuitenkaan katoa.

Joskus se horjuu

mutta ei hajoa.

Olen ihminen

täynnä unelmia.

Miksi tällainen,

kaipaa toivoa.

Tähän jään,
en käänny ympäri.
En jatka matkaa,
en nyt, en koskaan.
Jaksaakko enää,
kun lehdet kadonneet.
Sataa maahan,
jäiset kyyneleet.
Ne surun tuo tullessaan,
kaamoksen hiljainen on maa.
Löytyykö ilo?
Löytyykö turva?
Löytyykö paikka,
joka ei ole unta?

Kulje polkuasi eteenpäin
älä käänny.
Luota siihen mitä näit,
älä tyynny.
Ei koskaan unohda,
ei voi.
Taas kaipaa rakasta,
unelmoi.
Tulet näkemään,
ei ollut turhaa
usko elämään
ja rauhaan.

I will leave and I'll never come back.

Minä

Yritän olla reilu, mutta siitä tehdään vaikeaa olemalla minulle ilkeitä. Pyrin olemaan hyvä ystävä ja vastaamaan jokaiseen viestiin, puheluun ja pyytöön mahdollisimman kiltillä tavalla, mutta se ei aina onnistu. Yritän olla minä, ehkä vähän hullu ja kummallinen mutta kuitenkin aina minä. Empaattinen ja kiltti. Jos en siinä onnistu en ole minä. En ole hyvä ihminen. Saatan heittää vitsiä väärästä asiasta, mutta en kutenkaan ole täydellinen. Ei kukaan ole ja sellaisena meidät tulisi hyväksyä. En voi sille mitään että luotan eniten vain itseeni ja omaan harkita kykyyni. Ehkä vaikutan leuhkalta, mutta etkö koskaan itse ole sanonut jotain itserakasta. Itse rakkaus ei ole väärin. Se estää sinua tekemästä itsellesi pahaa. Se että kunnioittaa itseään ei tarkoita, että on itserakas. Ajattele, jos et rakastaisi itseäsi yhtään olisitko enää elossa. 

 Tuntuu hullulta ajatella, että vaikka kuinka yrittää se ei riitä. Mikä sitten on tarpeeksi, jos aina haluaa vain lisää? Miksi yrittää rakentaa onnea tavaroiden päälle koska todellinen onni on sisäistä. Miksi hajoittaa jotain todella tärkeää sen takia että saisi jotain uutta ja hienoa. Virheitä tekee, mutta miksi niistä on vaikea oppia. Ihminen on täydellinen epätäydellisenä. Se on mun motto ja se on totta.

Hei kaikki!
Jostain syystä haluun kertoo tästä aiheesta eli ennakkoluuloista. Tiiättekö kuin paljon se voi vaikuttaa toisen elämään ja uskottavuuteen, jos jokanen tuomittee ihmisen vaan ulkonäön perustella. Jokasella on toki omat mielipiteet ja ihmisillä toki on tapana katto eka ulkokuorta mut entä jos ees kerran unohtasit sen ulkokuoren ja antasit ihmiselle mahollisuuden tutustuu suhun. Se on tosi kamalaa ku huomaa et sut on merkattu vaan sun ulkonäön perusteella. Et kaikki kiertää kaukaa koska sulla on huono iho ja ei oo rahaa ostaa vaatteita. Ja vaikka sut hyväksyttäs mut sun kaveri tulee valittaan ja nauraan sulle siitä et sun siskos on vähä ylipainonen ja omituinen. Alkaa hiljalleen ahistaa se ku joka päivä kuulee siitä et sulla on ruma sisko. Et miks se ei käy suihkussa ja et mistä se on hommannu vaatteensa. Joo en kerro täst asiast sille mut tiättekö kuin paha mieli mulle tulee siitä! Vaikka se on erilainen ku mä se on kuitenki mun sisko ja mä välitän siitä!
Hei miltä tuntus jos joku sun kaveri tulis sanoo sun siskosta sulle et saatana tuo on ruma. Tavallaan se haukkuu samalla sua koska sullon samat geenit. Te ootte sukua ja mikään ei ois estäny sua olemasta sellanen ku se on.
Tällä nyt halusin sanoo et vaikka mulla on sisko ja se ei oo sun mieleen mäkään en haluu kuulla sitä! Se pahottaa myös mun mielen. Joskus toki voi ajatella mitä ihmisistä sanoo. Ei ketään saa kiusata vaan ulkonäön takia koska ne on yhtä tärkeitä ku kaikki muutki tässä maailmassa!

Oon ihan hirvee selittäjä.. Ja sen huomaa kun alkaa kuuntelemaan juttuja. Ois tosi mahtavaa jos auttasitte tän blogin alkuun kyselemällä ja kommentoimalla päivityksiä.

Heips kaikki, no empä nyt tiiä et miten tätä tehään. Mut oon kiitollinen, jos satutte lukeen tätä. Mut siis laittakaa kommenttia ja kyselkää kaikkee nii mä vastaan ja autan parhaani mukaan :)