keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Vain elämää

En minä oikeen tiiä mistä minä tässä tekstissä haluisin puhua. Pää on vaa nii täynnä kaikkea et on pakko purkaa jotaki ulos. Tänään siis tosiaan tuli hommattua tabletti ja noh, hyvin on toiminu tähän asti. Ootan sitä et saan tämän rikki. Yllättävän monipuolinen ja helppokäyttöinen on ollu ja kuitenki näin pieneks värkiks tästä löytyy enemmän ku miun päästä! Hurjia nämä nykyajan vehkeet, tulee ihan jälkeenjäänyt olo.
Kaikki tosiaan on menny vaikiaksi tänä päivänä. Kaikki asiat löytää netistä ja kohta tuntuu että ruokaki tilataan sieltä kotiovelle ja maksu hoituu nettipankissa. Ja senki ruuan tekee joku valmis ohjelmoitu robotti tai jtn. Mihin helvettiin -tai no aika pitkälti vaa helvettiin- meitä ihmisiä sitten tarvitaan? Jotenki tuntuu just aika hassulta että joissaki nettikaupoissakaan ei voi enää tilata muuten ku nii että lasku maksetaan joko heti tililtä tai se tulee nettilaskuna. Tyhmää, että nykyään paperilaskusta verotetaan jotain ylimääräsiä kuluja. Kuluttaako se yks saakelin paperi muka nii paljo luontoa, että helvetti se vaatii lisäkustannuksia??! No eipä tuo oo ennen haitannu! Mihin silläki pyritään? Että lopetettais paperien käyttö? No siittä vaa, lopettakaa! Mutta sitten saa miettiä millä pyyhitään persettä ku ei oo enää kierrätyspaperia josta ne sitä vessapaperia valmistaa!!..
No tuo tais mennä jo astetta överimmäksi... Ei se paperi tästä maalimasta lopu ku aina on niitä puiden salakaatajia jne.
Mutta loppujen lopuks mejän elämästä vaa halutaan tehä helppoa. Sitä se vaa on, jotta ihmiset ois onnellisimpia. Halutaan luoda palveluja joita ihmiset uskoo tarvitsevansa helpottaakseen elämäänsä. Sen takia kehiteltiin polkupyöräki, koska ihminen oli laiska ja halus elämästään helpompaa. Siihenhän sitä voi pyrkiä. Voin minäki aina kuvitella itteni aurinkotuoliin drinksu kädessä, aurinkoa paistattelemassa, mutta paljopa se haaveilu tätä muuttaa mihinkää. Se se kuitenki ois helppoa elämää minun kuvitelmissani :) Thanks your time. Kuullaan taas seuraavassa tekstissä. Tässä tämänkertainen avautumiseni. Elä ota liian vakavasti, se on vain elämää!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti